Björkö, Mossala
13.6.2012
Eilen taas miehet
lähtivät narraamaan kalaa merelle, joten pakkasin kukkaron ja kameran reppuun
ja koiran auton takaboxiin. Koiraa kun ei voi jättää yksin mökille, koska hän kärsii
järisyttävästä eroahdistuksesta ja itkee ja vollaa, kun joutuu jämään yksin. Voi
raukkaa.
Ensimmäinen pysähdys oli lähikauppa K-ekstra Björkö Handel,
mökiltä noin 2 km. Samassa rakennuksessa toimii Pub Pelago, jossa omistaja
siivoili ja laittoi terassia kesäkuntoon. Kauppa on siis tyypillinen
pikkuputiikki, jossa on ihan kaikkea. On tosi kiehtovaa, miten pieneen liikehuoneistoon
saadaan tungettua niin paljon tavaraa. Tuollaisessa kaupassa tulee tule aina
mieleen sanonta ”mitä täältä ei saa, sitä ei tarvita”. Kiertelin hyllyjä ja
huomasin sukkapuikot ja lankoja. Niinpä heitin pari kerää seitsemän veljestä lankaa
ja puikot ostoskärryyn, sillä mikä sen hauskempaa hommaa, kuin kutoa sukkia,
kun ei kerta ole oikeastaan mitään muutakaan tekemistä ja saahan kutomisesta
aina niskajumin, jos ei muuta. Ostin vielä Houtskari kortin, jonka lähetin pienelle
5-vuotiaalle pojalle Loimaalle. Poika, kun on jo pitkään ihmetellyt, että miksi
kaikille muille tulee aina vaan postia (laskuja), mutta hän ei saa ikinä
mitään. Niinpä olen ottanut tavakseni lähetellä hänelle kortteja milloin
mistäkin.
Mossalaan mennään lautalla. Sellaisella ihan pienellä
lossilla, joka liikennöi ilman aikataulua. Lossiin siis ja tutkimaan kuinka pitkälle
autolla pääsee. Ajelin Mossalan saaren päähän ja tulin Saariston lomakeskukseen
http://www.saaristonlomakeskus.fi/index.html
näyttää muuten kuvissa pirun paljon hienommalta, mitä todellisuus on. Juuri
täältä Mossalan kärjestä lähtee yhteysalukset Iniöön. http://www.rengastie.fi/reitit/inion_alue/index.html
Lueskelin yhteysalusten aikatauluja sataman katoksessa ja silmiin pisti
matkustajavaroitus. Varoituksessa muistutettiin autojen omistajia siitä, että
lauttaan auto ajetaan ihan omalla vastuulla. Kaikki mitä lautassa omaisuudelle tapahtuu on
omistajan vastuulla. Olihan siihen sitten lueteltu asioita, jolloin laivayhtiö
korvaa esim. tulipalo, myrsky jne. Jos tuollaisia ajattelee, niin ei edes tee
mieli lähteä koko matkalle.
Kävelin koiran kanssa ympäri saaristolomakeskuksen aluetta,
niin eiköhän koira päättänyt vääntää isot tortut vastaleikatulle nurmelle, eikä
minulla ollut yhtään muovipussia mukana, että olisin voinut jätöksen korjata.
Hiukkasen noloa ja toivoin vain, ettei kukaan nähnyt. Pakenin paikalta kuin
isommankin rikoksen tekijä. Mökeissä tehtiin siivouksia ja kaikki työntekijät
olivat venäjänkelisiä. Huomasin, että poikkeuksetta kaikissa paikalla olevissa
autoissa oli myös venäjän rekkarit. Opaskylteissä oli myös venäjää. Jostain
nousi mielikuva, muisto siitä, että jossain on ollut puhetta siitä, miten
venäläiset ovat valloittaneet meidän saaristoamme ja nyt se ikään kuin konkretisoitui minulle.
Mikä ihme siinä on, että Suomessa on sellainen hanurista oleva lainsäädäntö,
että täältä saa myydä maata kenelle haluaa? Minusta ulkomaalainen ei saisi
ostaa maata, eikä kiinteistöjä, ainakaan saaristosta. Kohta meillä ei ole enää suomalaisina
sinne mitään asiaa. Saamme katsella upeaa saaristoa vain Viking Linen
ikkunasta, prkl! Paskat paskasta. Yhtään ei enää harmittanut koiran äheltämä
torttu keskelle nurmikkoa. Korjatkoon ihan itse. Piste.
Hyppäsin autoon ja ajelin Houtskarin pääsaaren puolelle,
johon tarvittiin kaksi lossia. Aivan mielettömän hauska taajama-alue, jossa kaikki
on 400 m. säteellä. Ihana kesällä, mutta talvella varmaan oleminen ja asuminen yhtä helvettiä. Tulisin täällä
hulluksi. Tein ajankulukseni Nokian sovelluksen kautta Chek-in merkintöjä,
joita ei vielä ollut vielä palvelussa saatavilla. Ajankulua sekin. Jatkossa
ainakin löytyy terveysasema, aluevirasto, K-kauppa ja muuta muu kohde näiltä
saarilta.
Ilta menikin kätevästi telkkarin ääressä ja sukkapuikkojen
kilinää kuunnellessa. Päivästä ajatuksiini jäi myös lossikuskit. Minkälaisia ominaisuuksia
vaaditaan hyvältä lossikuskilta? Äkkiseltään voisi ajatella, että lossikuski
vaan ajaa edes takaisin lossia. Niinhän se on, mutta tapaa varmasti jos jonkinlaisia
ihmisiä. Paikalliset jäävät juttelemaan ja morjenstavat joka ainoa kerta. Pitää
olla ystävällinen ja ainakin tenniskyynärpään on vaarassa saada, kun pitää
jatkuvasti kättä nostella. Turistit törttöilevät lauttaan ajaessa..oi voi, ei
siunaamaa rauhaa kesällä ja viikonloppuisin ja talvella taas todella tylsää ja
rauhallista. Täytyyhän lossikuskin olla myös tarkka kaluston suhteen. Pitää lossi
puhtaana, siistinä ja turvallisuusmääräykset mielessä. Ajaa säällä, kuin
säällä. Ei ole lossikuskinkaan homma helppoa!
Koska edelleenkäään ei tullut kalaa, söimme päivällisateriaksi makaronilaatikkoa.
Ninnu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti