perjantai 24. helmikuuta 2012

Berliini osa 2


”Vettä sataa” se oli ensimmäinen ajatus, kun aamulla raottelin silmiä. Muistan havahtuneeni autojen hurinaan monta kertaa yön aikana. Sitä se teettää, kun normaalisti asuu luonnon rauhassa ja maalla. Tällainen suurkaupungin melu tunkeutuu yöuniin ja aiheuttaa melko levottomia unia. Jostain käsittämättömästä syystä heräsin klo 7:15 paikallista aikaa, vaikka luulisi tuollaisen minimaalisen nukkumisen kahtena edellisenä yönä johtavan siihen, että unta riittäisi pitkälle aamupäivään. Toisaalta, nyt voi lukea rauhassa, juoda kupposen teetä ja ottaa vaikka aamupäivätirsat ennen liikkeelle lähtöä, niin ja leikata ne varpaankynnet!

En tiedä muista, mutta minulle käy usein niin, että huomaan varpaankynteni kaipaavan leikkausta, mutta en vaan saa heti toimeksi. Mistä moinen sitten johtuu, sitä on paha lähteä arvailemaan. No, joka tapauksessa näin minulle taas kävi jo muutama päivä ennen matkaa. Joka aamu vilkaisin varpaitani ja ajattelin, että ei nyt vaan illalla. Kun ilta saapui, olin unohtanut koko asian. Matkaan lähtöä edeltävänä aamuna vannotin itselleni, että illalla, ennen kuin menen hetkeksi nukkumaan, leikkaan kynnet, unohdin. Aamulla ennen lähtöä, unohdin. Ajattelin, että heitän kynsisakset matkalaukkuun ja leikkaan täällä hotellila, unohdin. Täällä Berliinissä tepsuteltujen kilometrien jälkeen, ei enää voinut unohtaa, sillä nimettömän pikkuvarpaan kynnen reuna hiersi makeasti keskivarvasta.  Onneksi huoneistomme naapurissa sijaitsee kauppa, jossa myydään pelkkään kosmetiikkaan ja hygieniaan liittyviä tarvikkeita. Sieltä vielä viimetingassa illalla kävin ostamassa 4,5 euron kynsileikkurit, joilla tänä aamuna saivat kyytiä liian pitkät varpaankynnet.

Tuosta kaupasta vielä sen verran, että muistan törmänneeni samanlaiseen kauppaan myös Thaimaassa Bahn Phen kylässä Rayongissa. Kaupassa on ihan kaikkea mahdollista pyykkipulvereista kasvoveteen ja hiusväreihin ja lisäksi kaksi tuoteryhmää, jotka oudosti kuuluivat kumpaankin kauppaan sekä täällä Berliinissä, että Thaimaassa. Ne ovat lasten sekä eläinten ruuat ja tarvikkeet, mielenkiintoinen jaottelu ja tarjonta. Tässä tulee oikeasti miettineeksi mitä meistä naisista oikein ajatellaan? Oletteko koskaan nähneet rautakaupassa vauvan ruokia ja vaippoja myytävänä?

Ninnu


1 kommentti:

  1. Varpaankynsiongelma ihan tuttu juttu. Vaivihkaa kasvavat kenkien ja sukkien suojassa, vääntyilevät ja hinkkaavat, eivätkä koskaan lohkeile, vaan ovat niin jykevää tekoa, että toisinaan tarvitaan todella tuhtia työkalua niiden pätkimiseen.
    Matkalla pitää tietysti olla työkalu tuohon leikkaushommaan, mutta kerran menetin ne turvatarkastuksessa, kynsileikkurit...viime tipassa heitin käsilaukkuun ja unohdin tietty siirtää matkalaukkuun. Ja naps, nakki napsahti. Yritin jälkeenpäin miettiä, mitä vahinkoa olisin voinut tehdä niillä leikkureilla, hmmmm, korkeintaan olisin voinut käydä leikkelemässä salaa ihmisten kynsiä. Mielenkiiintoinen mielikuva syntyikin siitä, kun kuvittelin kaikkien naisten heränneen pitkän lennon jälkeen ilman rakennekynsiään, miesten kynnet olisin tietty nyrhinyt lihaan asti....totta tosiaan, hyvä, että takavarikoivat leikkurini :D . terkuin Annu

    VastaaPoista