Me ollaan tunnettu toisemme jo ikiajat. Samaa koulunpenkkiä kulutettu 80-luvulla, kun aikuisena ammattiin opiskeltiin. Sielunsiskoja ollaa. Kumpikin perheensä ainuita lapsia. Siskolle oli siis tilausta. Lapset pienenä luulivat, että ollaan oikeita sisaruksia, niin paljon aikaa vietettiin yhdessä. Meidän yhteiset kokemukset on sullottu yhteen isoon reppuun, se on valtava. Sieltä pullistelee solkien välistä vihreää, oranssia, punaista ja kaikenlaisia muitakin värejä. Kun sitä kuuntelee, sieltä kuuluu laulua, naurua ja itkuakin. Se reppu on muuten kummallinen, se ei oikeastaan täyty koskaan, aina sinne vielä jotain mahtuu, paljonkin.
Silti, vaikka meillä on yhteinen reppu, niin kummallakin on myös oma reppu. Omassa repussa on paljon tarinaa, josta sitten toinen toisillemme jaamme, vertailemme ja ihmettelemme.
Hyvä blogin lukia, tervetuloa kurkistamaan meidän maailmaamme, miedän reissuillemme ja meidän reppuihimme, yksin ja erikseen. Tästä se alkaa!
Annu ja Ninnu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti