Reissupikkarit

 

                                                      Kuva on lainattu lovely.fi sivuilta

Nyt on ihan pakko tarkastella hieman repun sisältöä. Mitä ihmettä sitä sinne reppuun tulee pakata? Tarkastelun ja erityisen syynin kohteeksi otan nyt aluksi pikkuhousut. Saattaa kuulostaa todella ihmeelliseltä, mutta jokainen tropiikissa tai muuten lämpimässä lomaillut tietää, että pikkareilla on väliä.

Minkälaiset ovat ihanteelliset reppureissupikkarit?

Pikkareiden valintaan luonnollisesti vaikuttaa käyttäjän mieltymykset. Jotkut suosivat korkealle nousevia malleja ja toiset ovat tyytyväisiä kovin ohueen kaistaleeseen jalkojen välissä ja pyllyvaossa tai jotain siitä väliltä. Mallin ohella tärkeä valinta on materiaali. Haluaako tuhtia puuvillaa ripauksella joustoa, vai ohutta unelmaa koristeltuna pitsillä. Onko tärkeää, että pikkarit ovat samaa sarjaa rintaliivien kanssa? Onko ok, että rintaliivit ja pikkarit ovat edes vähän saman tyyliset ja värimaailmaltaan samanlaiset vai onko näillä seikoilla mitään väliä?

Itse olen luokitellut omat pikkarini arkipikkareihin ja reissupikkareihin. Reissupikkareita ei käytetä kuin reissuilla. Arkipikkarit on jaettava vielä kahteen alaryhmään, tosiarkipikkareihin ja parempiinarkipikkareihin. Tosiarkipikkarit on juuri niitä pikkareita, jotka ovat jo elämänsä ehtoopuolella. Joka käytön jälkeen tulee mieleen, että seuraavan käytön jälkeen heitän roskikseen, mutta ei vaan ole tullut heitettyä. Näissä pikkareissa voi olla joskus ennen lopullista kuoliniskua jopa reikiä saumoissa ja vyötärökuminauha saattaa olla irtoamispisteessä. Näitä pikkareita käytetään joskus töissä ja viikonloppuna, kun tietää, että postilaatikkoa pidemmälle ei tarvitse mennä. Paremmatarkipikkarit ovat sellaiset pikkarit, että niitä voi käyttää kun esimerkiksi menee lääkärin vastaanotolle ja tietää, ettei kuole häpeään jos joutuu vaikka auto-onnettomuuteen ja on sellaiset pikkarit jalassa. Minulle nämä paremmatarkipikkarit käyvät myös juhlapikkareista.

Mutta, reissupikkarit ovat sitten ihan omaa luokkaansa. Ne ovat poikkeuksetta hyvin ohuet, kevyet ja ilmavat. Hyvä tunnusmerkki tällaisille reissupikkareille on se, että pyllyvako kuultaa läpi ja etupuolelta näkyy onko reissua varten suoritteu barssi vahaus vai ei. Värillä ei ole väliä, kunhan ne ovat sopivan matalat. Pahinta on, että pikkarit pyörähtävät vatsamakkaran alle aina, kun esimerkiski kumartuu. Pikkareiden tulee kuivua mahdollisimman nopeasti. Täydelliset pikkarit ovat sellaiset, jotka voi kuivattaa vaikka hiustenkuivaajalla tai hätätapauksessa laittaa jalkaa niin, että ne on kierretty nyrkkipyykin jälkeen kuivaksi. Jos tällaisen toimenpiteen jälkeen tulee olo, että on kuin olisi pissannut housuun, on tullut valittua huonot reissupikkarit. Reissupikkareissa ei missään tapauksessa ole vahvistettua haarakiilaosaa!!! Pikkarit tulisi olla niin pienet, että niiden pitäisi mahtua esimerkiksi Mynthon askiin, ei sillä, että niitä siinä haluaisn kuljettaa, mutta se on hyvä mittari, sillä reissupikkarit eivät saa viedä repussa liikaa tilaa. Reissupikkareita otetaan matkalle mukaan enintään kolmet, loma pituudesta riippumatta. Kolmet ovat juuri sopiva määrä. Yhdet ovat jalassa, yhdet kuivuvat ja yhdet ovat valmiina käyttöön. Kätevää on aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa huuhtaista ohuet reissupikkarit esim. hotellin shampoolla tai saippualla ennen nukkumaanmenoa. Aamulla ovat taas käyttövalmiit.

Harvoin tulee vastaan täydellisiä reissupikkareita ja silloin, kun sellaiset kohdalle osuu, niin niistä on pidettävä hyvää huolta. Reissupikkarit säilytetään niiden muiden hyväksi havaittujen reissuvaatteiden kanssa omalla hyllyllä, ettei ne vaan vahingossa eksy arkivaatteiden seuraa ja sieltä sitten ajan kanssa joudu rikkinäisenä ja reikäisenä roskikseen.